Marko Lankinen
1994, Lohja
Kun teokseni ovat “valmiita”, ne käyvät läpi muodonmuutoksen; puran kuvan figuratiivisia elementtejä väkivalloin. Veitsillä ja tärpätillä naarmutan, vääristän, haavoitan ja tuhoan kuvapintaa. Näin alkuperäinen teos muuttuu pelkäksi materiaaliksi ja tuhon hetki on todellisen teoksen syntymä. Hävittämällä vanha teos syntyy jotain uutta uudella merkityksellä.