Liminal – Jenni Ahokivi

Jenni Ahokivi

jenni-8@hotmail.com

ig: @jenniraisa.art

Taiteilija Jenni Ahokiven kuva

s. 1982, Kiuruvesi

Työskentelen pääsääntöisesti maalaten ja nautin myös erilaisten materiaalien, sekä tekniikoiden yhdistelemisestä. Maalaukseni syntyvät intuitiivisesti työskennellen ja sisintäni kuunnellen. Inspiroidun väreistä, luonnon muotokielestä, tunnetiloista, arkisista asioista ja unen omaisista maailmoista. 

Viime aikoina olen maalannut paljon akryylimusteilla, joka on mediumina aika haastava, mutta pidän siitä, miten muste elää paperilla luoden yllättäviä ja mielenkiintoisia pintoja, sekä muotoja. Työskentelyni on hyvin intuitiivista ja teosta tehdessä valitsen myös työtavat, sekä materiaalit siihen luottaen.  

Teokseni ovat useiden, herkkienkin kerrosten kokonaisuuksia.  

Tykkään heittäytyä maalaamiseen, mutta luova prosessini sisältää myös paljon pohdiskelua. Kuuntelen ja aistin sisintäni, annan värien viedä ja mielikuvien kuljettaa. 

 

"Värikkäät paperille toteutetut värimusteteokset kuvaavat kaikki eräänlaisia naisfiguureita osana maisemaa. Kaksi suurempi kokoista teosta sisältävät kehon, ja kolmas pienempi vain kasvot jossa on linnun nokkamainen naamio. Väripigmentille ja sen käytölle on annettu teoksissa suuri rooli. On palkitsevaa tarkkailla miten eri värit ovat laajentuneet tai miten Ahokivi on tilkinnyt niitä, miten työstänyt pintaa ja padonnut tai panostanut eri osuuksiin. Teokset väreilevät auraattisesti ja tuottavat lohduttavia ja rauhoittavia mielikuvia eräänlaisesta levollisesta läsnäolosta, jonkinlaisesta hyväksymisestä sekä runsaudesta joka on antoisaa. Henkilökohtaisten aiheiden käsitteleminen on yksi taiteilijuuden peruselementeistä ja Ahokivi on antautunut tulkitsemaan tuntemuksiaan siirtäen niiden muotoja paperille. Kolmas kuva nimeltä ’Verhoudun haaveisiin’ aiheeltaan ja värimaailmaltaan irtoutuu kahdesta muusta, mutta on myös tuonut Ahokivelle oivalluksen pigmetin käytön mahdollisuuksista myös poispyyhkimisen ja tummuudesta esiinnousevien muotojen kautta. On hyvä, että Ahokivi on uskaltanut jättää teoksiin ja naisfiguureihin myös androgyynisyyttä, ne eivät ole liian sukupuolittuneita, ja siten ne kohtaa myös avoimemmin, ne ovat ihmisyyden ja kehollisuuden allegorioita. Ahokiven jälki tuntuu kaipaavan vieläkin isompaa kuva-alaa, ja teoksissa ilmeneviä hehkuja voisi siten saattaa vieläkin tehokkaammin esiin. Ahokivellä on kyky tuottaa monipuolisia ja moninaisisia tekstuureita ja sävyjä jotka voisivat hyötyä
laajenemisesta."

     Tarkastaja Miina Hujalan lausunto

Scroll to Top