Marjo Savolainen

Maalatessani etsin rauhaa. Työskennellessäni jotain muovautuu esiin väreistä ja muodoista ja antaa samalla hetken hengähdystauon kaikesta muusta. Viimeisten vuosien aikana ihmishahmot ovat saaneet väistyä töistäni ja olen keskittynyt viemään kuvamaailmaani kohti abstraktimpaa suuntaa. Haluan saada kankaalle oman kokemukseni ympäröivästä maailmasta ja samalla suodatan siitä vain kaikkein oleellisimman. Rauha löytyy valitsemistani aiheista, kaiken tarpeettoman karsimisesta teoksesta sekä rauhan etsimisestä itsestään. Olen matkalla kohti omaa, perimmäistä tapaani maalata. Sitä tapaa, joka tulee luonnostaan ja kyseenalaistamatta.

Teokseni ovat tällä hetkellä abstrakteja asetelmia, joiden alkuperä on luonnossa, kasveissa ja lasissa. Lasi on jatkuvassa liikkeessä ajan ja valon suhteen, se heijastaa kaikki ympäröivän tilan värit ja muodot ja muodostaa oman, pienen maailmansa. Kasvien ja luonnon kiertokulussa ja sen hallitsemattomuudessa on myös löydettävissä oma rauhansa. Siihen ihminen ei voi loppujen lopuksi vaikuttaa.