Saara Nurmi

 

Saara_Nurmi-5411

s. 1978 Turku

Olen porilainen taiteilija. Minulle omimpia visuaalisen ilmaisun keinoja ovat kuvanveisto ja metalligrafiikka. Hyödynnän myös valokuvapohjaisia menetelmiä työssäni. Aiheita ja materiaalia töihini löydän ympäriltäni niin arjesta, juhlasta kuin historiasta. Omakuvan voi tehdä valottamalla itsensä fotogrammina syanotypialla vanhalle pitsilakanalle ja syväpainolaatan voi toteuttaa tanssimalla kuparilaatalla pitkin toria. Töilläni haluan ensisijaisesti tuottaa esteettistä mielihyvää. Mutta niiden materiaaleissa tai työmenetelmissä on lähes aina jotain päälle näkymätöntä, joka muodostaa teoksilleni toisen käsitteellisen ja immateriaalisen ulottuvuuden. Ulottuvuuden mitä ei olisi olemassa ilman materiaalista näkyvää teosta.

 

Kotisivut
IG: saaranurmi
saara.ilona.nurmi@gmail.com

CV

 

Sinfonia Intaglio

Osat:

1. Ouverture
2. Allegro con brio
3. Largo affetuoso
4. Intermezzo vivace con fuoco
5. Adagio pomposo
6. Finale
7. Epilogue morendo
Partitura
Partitura Epilogue

Teos on taidegrafiikan ja kuvanveiston keinoin esitetty sinfoninen installaatio.

Osat 1-7 ovat samalla laatalla tehtyjä syväpainovedoksia (laattaa on muokattu vedosten välillä hapottomilla menetelmillä; kuivaneula, mezzotinta, timanttisormus, puleeraus, sepeli, nastarengas) ja Partitura:t veistoksia (Partitura: poltettu ja vahattu koivu, johon on kiinnitetty kuparinauloin 2 palaa vedoksissa käytetystä kuparilaatasta. Partitura Epilogue: poltettu ja vahattu leppä, johon on kiinnitetty kuparinauloin se vedoksissa käytetty kuparilaatan palanen millä osa 7. on vedostettu.)

Osat 1-6 ovat kooltaan 53 x 78cm ja osa 7 on 26,5 x 39cm.
Partitura on noin 30 x 60 x 70cm ja Partitura Epilogue on noin 12 x 12 x 30cm

Sinfonia Intaglio

"Kauniisti oman tilansa ottava installaatio ohjaa katsojaa taiten. Grafiikanvedokset leijuvat puolikaaressa. Niihin merkityt teosnimet avaavat kerrontaa. Alkusoitosta edetään kohti sinfonista huipentumaa. Vedosten edessä seisoo suuri tumma puupölli, kuin kapellimestari, kaistale kuparia kyljessään.

Abstraktit painokuvat näyttävät kokeellisilta nuoteilta. Ensimmäisestä erottuu vain pieniä naarmuja. Vedos vedokselta samaa laattaa on työstetty piirtimillä ja rouhimilla. Sarja kuvaa myös ajan peruuttamatonta kulkua. Läheltä voi nähdä tähtikartan. Alkuräjähdykseen tai ensimmäiseen vedokseen ei ole paluuta, kun maailmankaikkeus ja laatta täyttyvät myöhempien vaiheiden merkinnöillä.

Finaalin lähestyessä laatta leikkaantuu osiin. Kaaren lopussa seisoo pieni puuveistos korkealla patsasjalustalla. Se on kuin kaunis kaareutuva kaula, kenties juuri kumartamassa yleisölle. Kaulaan on taottu kuparinen kolmio, painolaatan kulmapala. Ehkä metalli kuvastaa soittimen hiertämää painaumaa soittajan iholla.

Teos yhdistää onnistuneesti tilataidetta, klassisesta musiikista tuttuja konventioita, taidegrafiikkaa ja kuvanveistoa. Perinteiset vedosmerkinnät toimivat avaimina, jotka luettuaan musiikin voi kukin kuulla mielessään, viivojen ääniä tulkiten.

Sisäisesti teos tutkii myös taidegrafiikan olemuksellisia kysymyksiä, kuten painolaatan estetiikkaa, sarjallisuutta ja alkuperäisyyden problematiikkaa. 

Hienostuneesti teoksellista ajattelua taiteesta, ajasta, käsitteellisyydestä, muutoksesta ja musiikista."

Tuuli Penttinen-Lampisuo

Vieritä ylös